torstai 7. heinäkuuta 2016

Terveisiä ukkosesta ja sateen pyörteistä 8)


Heipsis! ^^

Sateet on tääl riesana ( >.< ). Täs on kuitenki jotain kuun vanhoja kuvii... Otin nää kuvat muistaakseni viikkoo ennen juhannusta tai sit juhannusviikon alussa. Tosiaan, palauduin kuun alussa reissussa (lähettii juhannusviikolla) joten ei oo ollu aikaa eli oon seikkaillu Aku Ankka lataamossa ja kattonu elokuvia ja tv-sarjoja, hyvinä esimerkkeinä Alfa ja Omega 3 ja Pelikentän taikaa2.
Nyt oon aikaa kuitenkin löytäny aikaa joten tässä nää ny olis;



Klitkaa mieluusti musa päälle, koska musapostaus :3
Olisin mieluummin laittanu tähän 
Mikaveljen Mitä ikinä-biisin, mut
en löytäny hyvälaatusena tosta blogger-tubesta.



Hävittäjii

*Prelude*

Hävittäjii ilmas, mä nään hävittäjii.
Voittajii en missään nää vaan häviäjii.


Ota kädestä kii;
kohta tuulee ja kovaa.
Siihen asti joka jätkä joraa.
Ahneus on ratissa ja sokeus ohjaa.

Mä en nää huippuu;
mä nään vaan pohjaa.

Mut enää viis minaa siihen et on kaikki ohi.
Ylpeys tarttuu aseisiin kun nöyrät ei sodi.
Tää on sairasten koti ja köyhien maa.

Miks mennään niin pitkälle, sit kaikki tuhotaan.
Tää kaikki tuhotaan. Tää kaikki kuumottaa.
Miten vois tän unohtaa?
Tän kaiken unohtaa?

Tääl ei oo tulevaisuus, tääl ei oo tulevaa.
Niin paljon huudellaa;
ei jaksa kuunnella.
Mä pistä ovet lukkoon, laitan sälekaihtimet kii.

Ja mä sukellan mun unelmiin.
Ja mä sukellan mun unelmiin.
Ja mä sukellan mun unelmiin.
Ja mä sukellan mun unelmiin.
Hei!

Kauan sitten kadotetiin miks me tänne tultiin.
Hattuihin, sulkiin.
Sitten vaan multii.

Kai se on siin nii, et paljon sä saat pinoo.
Se on se suurin syy miks kaikki täällä kasvaa vinoo.
Trantino!
Sileeks kaikki. Kyllä se myy kun me klikaan laittii.

Koitetaan muuttaa tätä vielä kohti parempaa.
Räjähdyksii taustal, mut hymyillään vaan kameraan.
Kuus jalkaa syväl. Mitä teet kynäl?
Kuulekon sydän? Aistiiks se pyhän?

Ollaan. Kuin linnut loukus ollaan.
Kun kalat koukus vedettiin maalista ohi
sillon ku meilt meni focus.

Tääl ei oo tulevaisuus, tääl ei oo tulevaa.
Niin paljon huudellaa;
ei jaksa kuunnella.
Mä pistä ovet lukkoon, laitan sälekaihtimet kii.

Ja mä sukellan mun unelmiin.
Ja mä sukellan mun unelmiin.
Ja mä sukellan mun unelmiin.
Ja mä sukellan mun unelmiin.
Hei!

Älä kerro miten elää. Älä kerro etten mä nää.
Totuus on sisällä pään, sydän on syvällä sisällä jään.
Kuka vois koskee niin et mä nään?
Tehä sen nii et mä selviän täält.
Tehä nii et mä päästän vaan irti ja kaikkee vierest kattoo jään.

Kai se on nii että lumipallo pyörii.
Kerätään tavaraa, vaik kaikki koin syömii.
Mä oon nii lopus tähä;
tää on nii väsyttävää.
Mikä on totuus?
Kai me saadaan se viel lopus nähä.

Tyhjän panttina vai pantti vankina?
Mä näin kaltereit mun ympäril ja luulin et oon vankina,
mut kuulin et täält pääsis vielä jotain kautta ulos;
löysin ihmemaahan johon Liisakki jo putos.

Tääl ei oo tulevaisuus, tääl ei oo tulevaa.
Niin paljon huudellaa;
ei jaksa kuunnella.
Mä pistä ovet lukkoon, laitan sälekaihtimet kii.

Ja mä sukellan mun unelmiin.
Ja mä sukellan mun unelmiin.
Ja mä sukellan mun unelmiin.
Ja mä sukellan mun unelmiin.